Partalan kartano on oleellinen osa Männynmäen harjanteen peltomaisemaa Juvan kirkonkylän itäpuolella. Kartano on kuulunut Juvan kunnalle vuodesta 1919 saakka ja on sinä aikana toiminut muun muassa kunnan maatilana ja maatalouden tutkimuskeskuksena. 2000-luvulla Partala on tarjonnut erilaisia palveluja ja elämyksiä matkailijoille.
Partalalla on ollut pitkä historia takanaan jo ennen sen siirtymistä kunnan omistukseen. Asiakirjalähteistä tilan vaiheita pystyy seuraamaan 1400-luvulle saakka. Tuona aikana Partala on ollut nimismiehen talona, kuninkaankartanona, ratsutilana, säätyläiskartanona ja maanviljelystilana.
Nimismiehentilana Partala toimi 1400- ja 1500-luvuilla lyhyttä (1556–1561) kuninkaankartanokautta lukuun ottamatta. Kuninkaankartanokausi tunnetaan lyhyydestään huolimatta hyvin, sillä tilan johdossa ollut vouti piti kirjaa kaikesta, mitä tilalla tehtiin, mitä sinne hankittiin ja mitä siellä tuotettiin. Näitä voudintilejä voi lukea digitaalisessa muodossa Kansallisarkiston palveluissa. Kuninkaankartanot olivat kuningas Kustaa Vaasan järjestelmä, jossa yhdistyivät useat hänen paikallishallintoa, verotusta ja armeijan huoltoa koskevat uudistuksensa maatalouden kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi.
1600-luvulta 1700-luvun alkuun Partala toimi ratsutilana ollen Partasen suvun omistuksessa 1680-luvulle saakka. 1700-luvun alusta Partala siirtyi Poppiusten virkamies- ja pappissuvun haltuun. Heidän hallussaan Partala oli vuoteen 1890, jolloin se myytiin maakauppias Albin Valkoselle. Valkonen puolestaan myi Partalan Juvan kunnalle viljeltyään sitä lähes 30 vuotta.
Alhaalla ilmakuva vuodelta 2019, kuva Juha Ruohonen.
Kunnan omistuksen aikana ensimmäiset 50 vuotta Partala oli maanviljelytila, jossa harjoitettiin viljan viljelyä ja maidontuotantoa. Ennen toista maailmansotaa tuotettiin leipäviljaa kunnan laitoksiin ja sen jälkeen maitoa puhtaan ayrshire-karjan turvin. Maatalous loppui Partalassa ylituotannon aiheuttamiin leikkauksiin vuonna 1970. Toimittuaan lyhyen aikaa maatalousoppilaitoksena Partalassa alkoi toimia maatalouden tutkimuskeskus vuonna 1985. Partala siirtyi vuonna 1989 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) alaisuuteen ja siitä tuli ensimmäinen luomuun erikoistunut tutkimuskeskus.
Tutkimuskeskuksen lakkauttamisen jälkeen vuonna 2006 Partalasta on hiljalleen kehittynyt matkailutila ja paikallisen kulttuurin keskus. Partalassa ovat Juvan paikallismuseot, Galleria Kuninkaankartano, Juvan tryffelikeskus, kesäteatteri Kuninkaankartano ja yritysnimellä Partalan Kuninkaankartano toimivat hotelli- ja ravintolapalvelut. Juvan kunta vastaa paikallismuseoiden eli Juvan Karjalaisten museon ja Juvan museon sekä Galleria Kuninkaankartanon pitämisestä auki kesäisin. Hotelli- ja ravintolapalveluista vastaa yrittäjä.
Partalalla on kuitenkin myös asiakirjalähteitä vanhempaa historiaa. Partalan menneisyyttä tutkittiin vuosina 2015–2017 Leader-rahoitteisessa hankkeessa ”Partalan viisi vuosisataa”. Hankkeessa tutustuttiin tilaa koskevaan olemassa olevaan lähdekirjallisuuteen ja asiakirja-aineistoon, mutta tuotettiin myös aivan uutta tutkimusaineistoa arkeologian ja kansatieteen menetelmin.
Kuva Johanna Gruner/Juvan kunta.
Arkeologisissa tutkimuksissa saatiin tuloksia, joiden valossa tilan tunnettua historiaa on voitu siirtää pari vuosisataa varhaisemmaksi. Peltoalueelta löytyi muun muassa ristiretkiaikaan ajoitettavia esineitä, kuten Juvan ristiksi nimetty ristiriipus ja on varsin todennäköistä, että Partalaa on asuttu jo rautakauden loppupuolella. Ristiriipuksesta teetettiin vuonna 2017 Juvan kunnan ja seurakunnan 575-juhlavuotta juhlistava logo. Logot ovat edelleen käytössä hieman muokattuina versioina.
Teksti: Kirsi Vertainen
Lähteet
- Poppius, Liisa 1957. Juvan esihistoria ja vaiheet seurakunnan perustamisesta Uudenkaupungin rauhaan. Teoksessa Juvan historia. Juvan kunta ja Juvan seurakunta.
- Vertainen, Kirsi – Ruohonen, Juha 2019. Juvan Partala. Juvan kunta.