Kauko Aalto
(1934 – )

Kauko Aalto on syntyisin Jämsästä (14.3.1934). 1968 hän muutti Pohjois-Savosta Juvalle opetustyön perässä. Hatsolan ala-asteella hän opetti aina vuoteen -94 asti. 1980-luvulla hän toimi myös Juvan lukion musiikinopettajana noin neljän vuoden ajan. Aalto kehitti bänditoimintaa ja järjesti musiikki-iltamia. Aalto on myös pitkän linjan kirjoittaja, runoilija ja aforistikko. Oma teksti on hänelle muodoista rakkain, ilmeni se sitten painettuna tekstinä tai laulettuna, omien sävellysten siivittämänä.

Aalto aloitti kirjoittamisen koulupoikana runoilla. 1960-luvun alussa hän lähestyi ensimmäistä kertaa kustantajaa. Pienoisromaani Mies ja myllynkivi (Tammi 1963) oli hänen esikoisteoksensa. Aalto voitti ensimmäisen J.H. Erkon kirjoituskilpailun runoillaan. Voitto tuli yllätyksenä: toimittajat kertoivat siitä koputellessaan Aallon kotiovea.

Aalto on myös kirjoittanut lehtiin kaunokirjallisia novelleja 1960-70-luvuilla, satunnaisesti kirjallisuusarvosteluja ja Kansan Uutisiin kirjallisuuskritiikkejä. Savon Sanomiin hän on kirjoittanut kolumneja, pakinoita ja Parnassoon aforismeja. Aalto on ollut perustamassa kolmea kirjoittajayhdistystä: Kuopion Vestäjät ry:tä, Kirja-Varkautta ja Mikkelin kirjoittajia. 1980-luvulla hän piti myös Juvalla laulu- ja kirjallisuuspiirejä.

Tiedon inflaatio
Ongelma ei ole informaation puute, vaan sen paljous ja sen hinta. Ongelma ovat sirpaleihmiset, jotka tiedon sirpaleista muodostavat totuuden sirpaleita. Näillä he pakottavat sitten lähimmäisensä kävelemään paljain jaloin.

Kauko Aalto: Ote aforismeista. Parnasso 1997.

Aaltoa kiinnostaa sisältö ja sanoma taiteen tekemisessä. Ideoita hän ei hae metsästämällä, aiheet ovat jo olemassa. Taiteen muoto, oli se sitten sävellys tai kirjallinen teksti, on raamina sanomalle. Aallolla on palava halu kertoa: häntä kiinnostavat yhteiskunnalliset eriävyydet, kahtiajakautuminen, niin yhteiskunnan kuin yksilön ongelmat ja eroottisten ilmiöiden sanoiksi pukeminen. Aalto myöntää itsessään olevan vähän maailmanparantajan vikaa.

Perusideologiana elämässään Aallolla on ”osata tehhä vähän kaikkee”. Aalto, joka on toiminut opettajana, harrastanut urheilua, ja on tunnettu Juvalla mielipiteistään kiinnipitävänä miehenä, elää nykyään täyttä elämää, säveltää ja opettaa musiikkia kansalaisopistossa. Hän asuu Mikkelissä.

Teksti: Eija Laitinen

Kirjallisuutta

Mäki, Hilkka: Vesimatka: Kauko Aalto: Mies ja myllynkivi. Arvostelu. Parnasso 1963, s 139.

Runonen, Carmen: Tanssii tähtien kanssa. Länsi-Savo 30.4.2006.

Suhonen, Pekka: Ironiaa mutta määritelmiä: Kauko Aalto: Autokausi. Arvostelu. Parnasso 1970, s. 526.

Runoja

Marraskuu nolla kahdeksan

1

Ikkuna tuijottaa marraskuun iltaa
verhonsa pudottaneena, sokeaksi
seinänreiäksi muuttuneena,
öisten viimojen hujuta
mielen pohjaan.

2

Heti aamusta räntää, myöhäisten aikojen
puolijäisiä kyyneleitä.
Suru on vain rakkauden eräs muoto,
räntä veden,
molemmat loppuvat maailman lopussa.
Jos haluat elää, parasta olisi kävellä
syksystä jouluun.

3

Keväällä tuuli pyöräytti ilmoille tyttären,
synnytti syksyllä siinneen pienen myrskyn.
Kesän se viiletti järvien valovyössä.
Marraskuun tullen väsyi ja jäätyi puihin
lumienkeli, valkohuntu.
Ei irti päässyt, ei riehunut, ei pitänyt enää ääntä.
Mäntyjen oksat vain huitoivat neulasmiekoillaan.

4

Kaikille teille, jotka ennen talvea rakastitte,
pakastitte mustikkanne ja muistonne, ja keväällä
avatulla arkulla marjojanne maistelette, teille tämä sana:
jäätynyt joka sulaa, on jotain muuta, ei ole tarua eikä totta,
eikä nouse kolmantena päivänä kuolleista.
Ei palaa mustalta matkaltaan marraskuu.

Kauko Aalto

Demokratia

Äänestävät mitä äänestävät
suullaan tai jaloillaan
potkaisevat tyhjää
ettei kuningas kuulisi kopinaa
ja suuttuisi

Diktatuuri

Niinkuin demokratiassa
kansalta ei kysytä
ketkä pitää tappaa heti ja ketä
ensin kiusataan nälässä

Punainen viiva

Demokratian ja diktatuurin raja
on veteen piirretty viiva
veden loppuessa maailmasta
se on piirrettävä vereen
vetäjistä ei tule pulaa,
kansan edustajista

Kauko Aalto,
Vaalipäivänä 17.4.2011

Eunukit

Eunukit kiekuvat satuja saksivat piispan lipereitä
sopiviksi helttojensa alle
hämähäkkinaaraat ovat alkaneet syödä uroksiaan
jo parittelun kestäessä
perjantaisin esittelevät iltapäivälehdet
viikon genitaalit kantajineen

jossakin pannaan homopresidenttiä viralta
jossakin pannaan lesbosiivoojaa kerrosten välillä
molemmat alkavat olla työnantajalleen rasitteeksi
sen sijaan rahat pannaan kiertämään
matkataan kaukaisiin maihin jossa
synnintekijän syyksi luetaan että on kuullut
jonkun nähneen joskus synnin tapahtuvan

paluulento tapahtuu sinkkiarkussa tai sylkykupissa
pienempien profeettojen kerrotaan sokaisseen silmänsä
päästäkseen näkemästä häpeää
linnut lakaavat lentämästä salatakseen siipensä

puoli parlamenttia pikaistunnossa pitää puhetta
toinen puoli palttoo ja sormet korvissa kuuntelee

vähän Millenniumin jälkeen pörssi lukitaan
ja kaikki kansa otetaan kiinni raahataan
Viimeisten kysymysten ja Eunukkien eteen
kertomaan Gallupille missä nyt mennään

paljastuu että melkein kaikki vihaavat
koska ovat vihanneet niin kauan kuin jaksavat muistaa
vain muutamat ennenkin rakastaneet rakastavat

siihen en ota kantaa en ole Virallinen Taho
olen puuttuva rengas tai luopio tehtäväni on istua tässä
tekemässä hiuksenhienoa eroa
ihmisen ja kamerakännykän välillä

Kauko Aalto