Kuva: Reijo Koponen/Juvan Lehti
Heikki Teittinen syntyi 1894 Taipaleen kylässä Juvalla. Hän opiskeli teologiaa Helsingissä, kunnes siirtyi musiikin pariin. Teittinen toimi päätoimisesti laulunopettajana vuodesta 1930 lähtien ja perusti mm. Helsingin Kamarikuoron oppilaistaan. Teittinen toimi myös Karlskogan Kamarikuoron johtajana 1949-61. Juvalla Teittinen tuli tunnetuksi erityisesti kesäkursseistaan ja Juvan Kamarikuoron perustamisesta. Heikki Teittinen kuoli 1980.
Heikki Teittisen maine ”kamarikuorolaulun isänä” johtui siitä, että Teittistä pidettiin ensimmäisenä, joka ymmärsi kamarimusiikinomaista kokonaisotetta. Hän otti käyttöön Pohjoismaissa tuntemattomana olleen ohuen ja läpikuultavan soinnin ja laulutavan.
Teittinen oli palavasti kiinnostunut laulamisesta ja hän etsi oppia aina Euroopasta, mm. Saksasta Georg Arminin oppilaana. Ryhtyessään laulunopettajaksi, Teittinen loi Helsingin Kamarikuoron, jonka johdossa hän teki suomalaista kuoromusiikkia tunnetuksi Keski-Euroopassa, mm. Walesin kansainvälisessä kuorokilpailussa. Teittinen oli myös ruotsalaisen Karlskogan Kamarikuoron johtaja ja ohjasi norjalaista ylioppilaskuoroa.
Tunnetut laulajat, kuten Matti Salminen, ovat saaneet oppia Heikki Teittiseltä. Hän ei eläessään halunnut tuoda esille saavutuksiaan laulunopettajan alalla, sillä oli tottunut toimimaan kulissien takana: ”Tunnen tyydytystä, kun näen oppilaani menestyvän. Jotenkin tuntuu, että silloin on taas suorittanut osan kansalaisvelvollisuuksistani.”
1969 lähtien Teittinen vietti eläkepäiviään Juvalla ja lopetti laulukoulunsa Turussa ja Helsingissä. Eläkepäivien ratoksi hän perusti Juvan kansalaisopiston yhteyteen Juvan Kamarikuoron. Materiaalia lauluihin hän haki ulkomailta. Teittinen sanoitti ja sovitti kuorolauluja eurooppalaisen perinteen mukaan. Matkoillaan hän oppi ymmärtämään suomen kielen hyvät ja huonot puolet laulamisen kannalta.
Vuonna 1976 Teittisen johdolla valmisteltiin juvalaisvoimin pienoisooppera Kevään kuningatar, jota tultiin sankoin joukoin katsomaan lähikunnistakin. Ooppera sai hyvät arvostelut mm. Itä-Savon kulttuurisivuilla.
Teittinen piti itseään ääninikkarina, joka käytti ääntä rakentamiseen. Hän sanoi sen olevan kuin kuvanveistoa elävästä materiaalista.
”Laulaessa on koettava hyvinvointia ja onnellisuutta. Kuulija ottaa tämän vastaan lahjana.”
”Jollei laulaja miellytä itseään laulullaan, ei hän voi miellyttää muitakaan.”
Teksti: Eija Laitinen
Kirjallisuutta
- Juvalaisyleisö lämpeni Kevään kuningattarelleen. Itä-Savo No 86 / 1976
- Kannaste, Mikko: Heikki Urho Teittinen (1894-1980). Teoksessa Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.
- Koponen, Reijo: Heikki Teittinen ääninikkari 80 v. Juvan Lehti 27.9.1974.