Abraham Poppius (1793–1866), ”runoilijapastori”, työskenteli Juvan seurakunnassa kappalaisena vuosina 1833–1866. Poppius oli virkansa puolesta paikallinen merkkimies, mutta hänen toiminnallaan oli myös laajempaa merkitystä varsinkin kansallisen heräämisen alkuaikoina 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Anne Leinonen (s.1973 Juva) on kirjailija, kirjoittajaohjaaja ja toimittaja. Hänen novellejaan on julkaistu sekä aikakauslehdissä että antologioissa. Leinonen on kirjoittanut tieteis- ja fantasiaromaaneja sekä yksin että yhdessä Eija Lappalaisen kanssa (mm. Routasisarukset-trilogia). Leinonen liikkuu sujuvasti sekä tieteiskirjallisuuden että fantasian alueella. Lapsena maaseudulla koettu luonto ja erityisesti metsä heijastuvat voimakkaasti tarinoihin, samoin suomalainen kansanperinne.
Carl Axel Gottlund oli ensimmäisiä ja tuotteliaimpia kansanperinteen kerääjiämme. Hän oli kiihkeä suomalaisuusmies, joka kirjoitti runoja ja toimitti useita lehtiä (mm. Suomalainen 1846 ja Suomi 1847-49). Gottlund esitti ensimmäisenä ajatuksen Kalevalasta – suomalaisten muinaisrunojen yhtenäisestä kokonaisuudesta. Gottlundin uskaliaimpia hankkeita oli kaunokirjallis-tieteellisen albumin ”Otava” kirjoittaminen ja kustantaminen. Suomen kirjakielen murretaistelussa Gottlund puolusti jyrkästi itämurteiden käyttöä.
Päätoimisten ammattiensa, metsätöiden ja maanviljelyn, ohella Esko Puttonen on harrastanut monipuolisesti kirjoittamista sekä näyttelemistä. Parhaiten Esko Puttonen tunnetaan ansioituneena näytelmäkirjailijana. Hän on ollut aktiivisesti mukana Puumalan ja Juvan harrastajateatteritoiminnassa. Näytelmien aiheina Esko Puttosta ovat kiinnostaneet ajankohtaiset ja lähihistoriaan liittyvät aiheet. Kansanperinteen, faktatietojen ja tarinoiden tallentaminen on lähellä sydäntä.
Gottlund-runokilpailun tavoitteena on oman kielemme käytöstä, ilosta ja voimasta nauttiminen. Runokilpailun ideoija ja syntysanojen lausuja on kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, Kajaanin runoviikoillakin toiminut vaikuttaja. Hänen aloitteestaan vietämme myös Runon ja suven päivää Eino Leinon päivnänä 6. heinäkuuta. Syksyllä 2013 kokoontui joukko kulttuurista kiinnostuneita toimijoita yhteen tavoitteenaan juvalaisen kulttuuriviikon järjestäminen. Se syntyi ja sen järjestäjäjoukko on edelleen vapaamuotoinen ryhmä. Gottlund-viikkoa tai -viikkoja on vietetty kesästä 2014 lähtien. Niiden kulmakiveksi on muotoutunut Gottlund-runokilpailu.
EnsimmäisenGottlund-runokilpailun teemana olivat Eroottiset runot ja lemmenlaulut vuonna 2014. Yli 50 innokasta kirjoittajaa lähetti runoja raadin arvioitavaksi. Yleisön pyynnöstä eroottisten runojen teema toistettiin keväällä 2015.
Gottlund-runokilpailun teemat valitaan Carl Axel Gottlundin elämästä. Hänen elämänsä ja kiinnostuksenkohteensa olivat hyvin monipuoliset tanssista kasveihin ja matkoista suomen kieleen, jonka entusiastinen tutkija ja kehittäjä hän oli. Matkat Värmlannin ja Norjan suomalaismetsiin nostivat ruotsinsuomalaisten identiteettiä niin merkittävästi, että hänen syntymäpäivänsä 24.2. on valittu suomalaisten kansallispäiväksi Ruotsissa. Kansanperinnettä ei voi kerätä …
Gottlund-runokilpailu järjestetään nyt kuudetta kertaa. Vuoden 2018 teema Loitsu sai 120 kirjoittajaa osallistumaan kilpailuuun omaäänisillä runoillaan. Voittaneet loitsut on julkaistu tällä sivustolla. Niitä on myös esitetty palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa. Tämän vuoden teema oli KIVEÄ ja päätuomarina toimi varkautelainen Sinikka Tirkkonen.
Noin 200 vuotta sitten, kesällä 1817, teki nuori ylioppilas Kaarle Akseli Gottlund ensimmäisen matkansa Keski-Skandinavian suomalaismetsiin. Päiväkirjoihinsa hän kuvasi metsäsuomalaisten elämäntapoja ja elinolosuhteita sekä kirjoitti muistiin heidän käyttämäänsä suomen kieltä, runoja ja tarinoita. Hän taltioi myös suomalaissukujen sukupuita usein aina ensimmäisestä Suomesta saapuneesta esi-isästä tai –äidistä alkaen.
Nuoren, vasta 21-vuotiaan tutkimusmatkaajan mieli löysi usein vertauskohtia tutkimuskohteisiin hänen omasta elämästään, myös lapsuutensa Juvalta.
Heikki Hakamies on tehnyt pitkän työuran Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Hän on julkaissut kaksi romaania, Älä pelkää yötä tummaa ja Tohtori Falckin tapaus. Hakamies käsittelee teoksissaan elämänkatsomuksellisia teemoja, mutta ei pyri saarnaamaan niissä uskontoa tai muutakaan valmiiksi pureskeltua. Kouluvuotensa hän vietti Juvalla, ja viihtyi usein kuljeskelemassa Juvan vanhalla hautausmaalla. Hakamies pitää suosittua blogia Kotimaa-lehden sivuilla.
