Juvan kunta on myöntänyt kulttuuripalkintoja vuodesta 1988. Myöntämisperusteena ovat olleet alusta lähtien kulttuuritoiminnassa ansioituneen tai nuoren lupaavan kyvyn palkitsemiseminen. Vuonna 2003 kulttuuripalkinnon myöntämisperusteita muutettiin siten, että jatkossa palkinto voidaan myöntää myös kulttuuritoiminnassa ansioituneille juvalaisille ryhmille.
Juvan Hildurin käsityöläisten toimintaa ovat edeltäneet monet vaiheet. Vuonna 1975 Juvalle perustettiin kotiteollisuusneuvonta-asema. Alussa toiminta keskittyi etenkin kudonnan neuvontaan. Ensimmäinen paikka oli Kotila-niminen talo Savonlinnan tien varressa. 1980-luvun alussa siirryttiin Tiirikaisen taloon Juvantien varteen. Sinne perustettiin myymälä 1990-luvun alussa. Hilduriin siirryttiin 1997, jolloin avattiin myös uusi kesäkahvila. Taito Shop -myymälä lakkautettiin 2013, ja siitä lähtien Hildurin käsityötoimintaa on järjestetty paikallisin järjestövoimin.
Kalevi Hämäläinen voitti olympiakultaa 50 km:n hiihdossa Squaw Valleyssa 1960. Hänen nimissään on myös kaksi Suomen mestaruutta ja yksi maailmanmestaruus. Aika hyvä saavutus metsätyöntekijältä, joka pääsi toteuttamaan harjoitusohjelmaansa vasta iltapimeällä töiden jälkeen. Kalevi Hämäläinen on värikkäimpiä ja kiistellyimpiä hiihtosankareitamme. Lähes tuntemattomuudesta hän nousi maailmanmestariksi 30 km:n hiihdossa Lahdessa 1958. Nuorena ja räväkkänä hän joutui kuitenkin hiihtojohdon epäsuosioon. Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan 2010.
Sonkajärvellä vuonna 1962 syntynyt Kari Kärkkäinen on kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan laajalti alan näyttelyistä, sekä töistään, joita on nähtävänä julkisissa tiloissa eri puolella Suomea. Koulutukseltaan Kärkkäinen on sähköpiirtäjä, koristeveistäjä ja keraamikko. Keramiikan ja kuvanveiston kurssimuotoista opetusta hän on antanut mm. Lapuan, Kauhavan, Isokyrön, Jurvan ja Juvan kansalaisopistoissa. Taiteen tekemisestä Kärkkäinen innostui …
Kauko Aalto on kirjailija, runoilija ja aforistikko, joka muutti Juvalle vuonna 1968 työskennelläkseen Hatsolan koulun opettajana. Opetustyötä hän jatkoikin kirjoittamisen ohella vuoteen 1994 asti. 1980-luvulla hän toimi myös Juvan lukion musiikinopettajana noin neljän vuoden ajan. Aalto kehitti bänditoimintaa ja järjesti musiikki-iltamia. Aalto on säveltänyt lukuisia runojaan laulujen muotoon. Perusideologiana elämässään Aallolla onkin ”osata tehhä vähän kaikkee”.
Kerttu Kaasinen oli tuottelias taiteilija, joka palasi monipuolisten taideopintojen jälkeen synnyinkotiinsa Juvan Kaskiin kylään ja perusti sinne ateljeen. Vaikea sairaus, keuhkotauti, esti häntä jatkamasta opintojaan Ranskassa. Kerttu Kaasinen tunnetaan lukuisista muotokuvista, joita hän maalasi niin Suomessa kuin ulkomailla. Muotokuvien lisäksi häntä kiinnostivat maisemakuvat, työkuvat ja uskonnolliset aiheet. Tuotantoon kuuluu myös rudolfkoivumainen satukirja vuodelta 1969.
Haluatko tietää, mitä Juvan lehti kirjoitti päivänä jona synnyit? Mikä juvalaisyhtye on julkaissut livelevyn Berliinin-keikastaan? Oletko sinäkin 1700-luvulla eläneen Petteri Pöyhösen jälkipolvea? Mikä on Juvan kirjaston vanhin kirja? Tällaisiin kysymyksiin Juvan kotiseutukokoelma tarjoaa vastauksia.
Suomen kielen professori emerita Lea Laitinen kiteyttää kymmeneen kohtaan Carl Axel Gottlundin suhteen suomen kieleen. Hän kumoaa aiempia käsityksiämme aiheesta kevyesti ja asiantuntevasti. Samalla Laitinen avaa aivan uusia näkökulmia. Savon kielen poeettisuudesta ja kielen ja musiikin suhteesta Kaarle Akseli esitti innostavia väitteitä. Erityisen ajankohtaiselta tuntuu iäkkään Gottlundin argumentointi fennomaaneista ja suomikiihkoisuudesta. Ajankohtaista on myös juhlia Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi -kirjan ensimmäisen osan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2018.
Maivalan metsätyömies on folk-henkinen kappale, jonka Pekka Perätalo on sanoittanut lapsuudenmuistojensa perusteella. Kimmo Rintakoski on säveltänyt kappaleen ja esittää sen tallenteella. Laulun metsätyömies Urho Härkönen asuin Maivalassa ainakin 1960-luvulla ja teki metsätöitä laajalla alueella. Palkkapussin saavuttua viihde saattoi viedä mennessään.
Martti Talvela oli oopperalaulaja, joka teki näyttävän kansainvälisen uran eri areenoilla 1961-1988. Talvelan lauluääntä kuvattiin sanoilla täyteläinen ja ilmaisurikas. Hänellä oli valloittava näyttämöolemus, johon liittyi palava näyttelemisen taito. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös lukuisia levytyksiä oopperoista suomalaisiin kansanlauluihin. Vuonna 1980 Talvela muutti Juvalle Inkilänhoviin. Hän oli luonnonmukaisen viljelyn uranuurtaja ja toteutti periaatteitaan aikana, jolloin luomua vielä kummeksuttiin.
