Carl Axel Gottlund oli ensimmäisiä ja tuotteliaimpia kansanperinteen kerääjiämme. Hän oli kiihkeä suomalaisuusmies, joka kirjoitti runoja ja toimitti useita lehtiä (mm. Suomalainen 1846 ja Suomi 1847-49). Gottlund esitti ensimmäisenä ajatuksen Kalevalasta – suomalaisten muinaisrunojen yhtenäisestä kokonaisuudesta. Gottlundin uskaliaimpia hankkeita oli kaunokirjallis-tieteellisen albumin ”Otava” kirjoittaminen ja kustantaminen. Suomen kirjakielen murretaistelussa Gottlund puolusti jyrkästi itämurteiden käyttöä.
Gottlund syntyi Ruotsinpyhtäällä 24.2.1796. Perhe muutti Juvalle 1803, missä hänen isänsä toimi kappalaisena. Hän opiskeli Turun yliopistossa vanhoja kieliä ja luonnonoppia. Vuosina 1816-24 Gottlund opiskeli Uppsalan yliopistossa. Hän keräsi myös Ruotsissa suomalaista kansanperinnettä ja ajoi voimakkaasti Värmlannin metsäsuomalaisten asioita. Suomeen Gottlund palasi vuonna 1834 ja toimi Helsingin Yliopiston suomen kielen lehtorina 1839-75. Gottlund kuoli Helsingissä 20.4.1875.
Kaarle (Carl Axel) oli yhdeksänvuotias, kun hän perheensä mukana muutti Porvoosta Juvalle Isoon pappilaan. Vilkkaan ja aloitekykyisen pojan lapsuus kului raisuissa leikeissä ja ahkerissa opinnoissa hänen valmistautuessaan kotiopettajan johdolla pyrkimään maan ainoaan oppikouluun, Porvoon lukioon. Pappilassa kotikieli oli ruotsi, mutta Kaarle oppi myös savon murretta. Kaarlen isä oli aikansa merkittävimpiä maalaispappeja, jonka henkinen vireys ja tarmo näkyivät monissa toimissa. Äidinpuoleinen suku avasi väylät ruotsinkielisen sivistyneistön juurille.
Kaarle teki ahkerasti merkintöjä päiväkirjaansa, ja ne ovat säilyneet tärkeinä dokumentteina ajan tapahtumista. Hän kopioi kirjallisuutta vihkoihin, kirjoitti runoja ja pikku lehteä. Hän teki myös tarkkoja havaintoja luonnon ilmiöistä ja säätiloista, keräili paitsi kirjoja, myös kasveja ja perhosia sekä täytti eläimiä. Kun venäläiset sotajoukot tulivat Juvalle maaliskuussa 1808, kenraali Tutschkov asettui asumaan esikuntineen pappilaan. Se innosti poikia leikkimään sotaleikkejä.
Kaarle opiskeli Porvoon lukiossa ja Turun yliopistossa. Hän innostui niin kovin suomalaisuudesta ja kansanrunoudesta, että jäi kokonaiseksi vuodeksi 1815-16 Juvalle keräämään kansanperinnettä. Hän osasi soittaa viulua ja huilua ja merkitsi talteen noin 50 juvalaista kansansävelmää. Nuori ylioppilas harrasti myös metsästystä ja samoilua sekä oli ahkera seurahuvien järjestäjä.
Piirros: Wilhelm von Wright
Kaarle oli tehokkain ja perusteellisin varhaisista runonkerääjistä. Hänen kokoamiaan runoja ja lauluja kertyi vuosien mittaan lähes tuhat. Lähtiessään heinäkuussa 1816 Juvalta Uppsalaan opiskelemaan hänellä oli mukanaan 150 loitsua, 100 vanhempaa ja 90 uudempaa runoa, 30 laulua, 50 lorua ja paljon muuta kansanperinnettä. Vuonna 1818 hän tuli sairauden takia kolmeksi kuukaudeksi Juvalle, missä hän täydensi kansanrunokokoelmiaan ja vei tuliaisina Uppsalan yliopistolle täpötäyden laatikon hyönteisiä.
Kaarle osasi omintakeista Savon murretta ja laittoi runot muistiin eräänlaisella foneettisella kirjoituksella, mikä teki runoista vaikealukuisia, mutta antoi samalla autenttisen kuvan. Monet hänen sepittämistään uudissanoista jäivät käyttöön mm. puistikko, huutokauppa, kansalainen, uskomus, yhtenäinen, ikuistaa ja kirjasto.
Teksti: Esko Niiranen
Teoksia
Otava eli suomalaisia huvituksia. 1. osa. C.A.Gottlund 1828-1832.
Otava eli suomalaisia huvituksia. 2. osa. C.A.Gottlund 1828-1832.
Otawa eli suomalaisia huvituksia C.A.Gottlundilta. 3. osa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1929. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 183).
Ruotsin suomalaismetsiä samoilemassa: päiväkirja vuoden 1817 matkalta. Suom. Väinö Salminen. Suomen Kirjallisuuden Seura 1985. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 411).
Vermlannin päiväkirja 1821. Suom. Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1986. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 437).
Kirjallisuutta
Ahtiainen, Merja: Kaarle Aksel Gottlund Juvan vanhan kansanrunouden kerääjänä. Teoksessa Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.
Haavikko, Paavo: Josma sun nännäiskin näkisin: K.A. Gottlund: Vermlannin päiväkirja 1821. Teoksessa Kirjojen Suomi. Otava 1996.
Haavikko, Paavo: K.A. Gottlund. Teoksessa Suloinen Savonmaa: Voephan se olla näenniin. Toim. Ritva Koivukoski. WSOY 1998.
Heikinheimo, Ilmari: Kaarle Aksel Gottlund: elämä ja toiminta. WSOY 1933.
Lundin, Lars: I Gottlunds fotspår: en vandring genom Orsa Finnmark. Lars Lundin 1995.
Lundin, Lars: Carl Axel Gottlunds 1800-tal. Svensk-Finska bilder. Lars Lundin 2001.
Seppo Suhonen: Carl Axel Gottlund: romantikko ja runonkerääjä. Teoksessa Kansallisgalleria: suuret suomalaiset: sääty-yhteiskunnan Suomi (1150-1850). Weilin+Göös 1995.