Raja – Gottlund-runokilpailu 2024

Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2024 yhdettätoista kertaa. Kilpailun teema oli ”raja”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Anni Tanskasen Raja. Runon sinän väistämätön liuku elämästä kohti kuolemaa piirtyy tekstissä esiin kauniisti. Säkeiden välistä tyhjää tilaa myös käytetään sulavasti osoittamaan ylitettyä, näkymätöntä rajaa.

Toiseksi sijoittui Mirjami Vertaisen runo Likeisyys. Kieleltään mehevä runo kertoo vaaran ja halun värittämästä kohtaamisesta, jossa jännitteen luo nähdyksi ja ohitetuksi tulemisen kontrasti.

Kolmannelle sijalle tuli nimetön runo, jonka kirjoittaja on Riikka Uhlig. Tiivis runo hyvästeistä synnyttää vahvoja mielikuvia ja hyökyy kokoaan suuremmaksi.

Vuoden 2024 vierailevana päätuomarina toimi Veera Milja, joka on esiintyvä runoilija, kirjoittaja ja joogaopettaja.

Teatteriryhmä Irtonaiset

Teatteriryhmä Irtonaiset on juvalainen harrastajateatteri, joka toimii itsenäisenä ryhmänä. Ryhmän toiminta alkoi 1997. Nimi on valittu tarkoituksella monimerkitykselliseksi, ryhmään kuuluu niin miehiä kuin naisiakin. Kymmenet teatterinharrastajat ovat osallistuneet Irtonaisten toimintaan vuosien varrella.

Juvan Taito shopin ja käsityökeskuksen historiaa

Juvan Hildurin käsityöläisten toimintaa ovat edeltäneet monet vaiheet. Vuonna 1975 Juvalle perustettiin kotiteollisuusneuvonta-asema. Alussa toiminta keskittyi etenkin kudonnan neuvontaan. Ensimmäinen paikka oli Kotila-niminen talo Savonlinnan tien varressa. 1980-luvun alussa siirryttiin Tiirikaisen taloon Juvantien varteen. Sinne perustettiin myymälä 1990-luvun alussa. Hilduriin siirryttiin 1997, jolloin avattiin myös uusi kesäkahvila. Taito Shop -myymälä lakkautettiin 2013, ja siitä lähtien Hildurin käsityötoimintaa on järjestetty paikallisin järjestövoimin.

Juvan kansallispuku

Juvan naisten kansallispuvussa on raidallinen hame, jonka raitojen värit ovat punainen, musta, keltainen ja sininen. Yläosaksi valkoisen pellavapaidan päälle puetaan yksinkertainen musta liivi. Koru on joko Etelä-Savon kansallispuvun solki tai Mäntyharjun riipus. Juvan kansallispuvun suunnitteli paikallinen toimikunta 1970-luvulla Museoviraston asiantuntijan avustuksella. Puvun ensiesittely tapahtui kotiseutujuhlassa vuonna 1978.

Maivalan metsätyömies

Maivalan metsätyömies on folk-henkinen kappale, jonka Pekka Perätalo on sanoittanut lapsuudenmuistojensa perusteella. Kimmo Rintakoski on säveltänyt kappaleen ja esittää sen tallenteella. Laulun metsätyömies Urho Härkönen asuin Maivalassa ainakin 1960-luvulla ja teki metsätöitä laajalla alueella. Palkkapussin saavuttua viihde saattoi viedä mennessään.

Juvalaisten sukujen juurilla

Sukujen alkuperää ja yhteyksiä voidaan selvittää DNA-tutkimuksen avulla. Vuonna 2024 käynnistetään Juvan sukujen alkuperää ja yhteyksiä selvittävä DNA-projekti, jossa yhdistyvät geneettinen tieto, perinteinen sukututkimus ja nimistötutkimus. Tarkoituksena on toteuttaa pilottihanke paikkakunnalta ja saada tätä kautta edistettyä laajemmin isälinjaista DNA-tutkimusta niin Savossa kuin koko Suomessakin.

Koodi – Gottlund-runokilpailu 2023

Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2023 kymmenettä kertaa. Kilpailun teema oli ”koodi”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä, savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.

Vuoden 2023 vierailevana päätuomarina toimi kirjallisuustieteen tohtori Tero Vanhanen, joka opettaa kirjallisuutta ja tekstianalyysia Helsingin yliopistossa.

Hilda Hotti ja unissasaarnaaminen Juvalla

Hilda Hotti (1879 – 1958) oli juvalaisista unissasaarnaajista arvostetuin, arvatenkin sekä hyvien saarnojen että ajoittaisten kävelysaarnojen vuoksi, joiden kautta hän henkilökohtaisesti lähestyi kuulijoitaan. Unissasaarnaajan tilaisuus muistutti usein jumalanpalvelusta. Voimakkaimmillaan Etelä-Juvalle painottunut herätysliike oli vuosina 1918-1921, mutta Hotti jatkoi saarnojen pitämistä kuolemaansa asti vuoteen 1958.

Partalan aika kuninkaankartanona

Partalan kartanoa kutsutaan edelleen kuninkaankartanoksi, vaikka tuo ajanjakso jäi todellisuudessa varsin lyhyeksi, vain viiden vuoden mittaiseksi (1556–1561). Tuo aika tunnetaan kuitenkin varsin hyvin tarkan kirjanpidon ansiosta ja se pitää sisällään lähestulkoon kaiken, mitä kartanoissa tuotettiin ja kulutettiin, mitä siellä syötiin, keitä siellä vieraili ja millaista työväkeä siellä asui.

Hilduri

Hilduriksi nimetty rakennus Juvantien ja valtatie 14 kulmauksessa on Juvan kirkonkylän viimeisiä puutaloja. Talo valmistui vuonna 1909 Tohtorilaksi eli kunnanlääkärin virka-asunnoksi. Sittemmin talossa on ollut muun muassa hammaslääkärin vastaanotto, kunnan nuorisotoimisto, käsityökeskus Taito Shop, Leader-toimiston työpiste ja Juvan käsityöläisten toimipaikka. Talosta käytetty nimitys Hilduri vakiintui käyttöön 1980-luvun alussa. Hildur Nuutinen oli kunnassa pitkään toimineen kunnanlääkäri Joel Nuutisen puoliso.